Linux palvelimet (viikkotehtävät, viikko 2)

Vaatimukset/vaiheet

a)  Onnistuneen ja epäonnistuneen toimenpiteen aiheuttaminen lokiin

b) Unelmien apt-get-komennon luominen

c) Kolmen komentokehoitteen kautta toimivan ohjelman asentaminen sekä raportointi

Käyttöjärjestelmä: Linux Mint 18.2 ‘Sonya’ 64-bittinen versio ‘Cinnamon’ -työpöydällä. Asennettuna Asus U46S-kannettavalle.

 

Ajankäyttö/eteneminen

a) Lokin tapahtumat

Useimpien Linux-jakeluiden lokitiedostot löytyvät osoitteesta /var/log. Näin on myös Linux Mintissä, mitä käytin tämän tehtäväsarjan tekemiseen. Lokikansioon pääsee mielestäni kaikkein helpoiten käyttämällä terminaalia.  Syöttämällä komennon ‘cd /var/log’, pääsee kansioon nopeasti suoraan käsiksi.

Näkymä kansiossa näytti seuraavalta:

kansio

Kansiossa on useita lokitiedostoja, mutta onnistuneen tapahtuman käsittelyyn käytin kern.log -tiedostoa. Kyseisestä lokitietostosta löytyy kernelin eli ytimeen liittyvät tapahtumat. Tapahtuma, minkä halusin suorittaa uuden USB-tikun liittämisen koneeseen ja poistaa sen turvallisesti pois.

Lokia pystyi seuraamaan parhaiten kahdella tavalla: ‘cat’ sekä ‘tail – f’ [tiedoston nimi] komennoilla. Esimerkiksi kern.login muutokset saa kätevästi ‘tail -f kern.log’ -komenolla. Onnistuneen tapahtuman suorituksen jälkeen lokiin ilmestyi seuraavat tiedot:

onnistunut

Lokissa luetellaan USB-tikun nimi, tallennuskapasiteetti sekä lopussa liitännän onnistuminen ja lopulta liitännän katkaiseminen.

Epäonnistuneeksi tapahtumaksi valitsin väärän salasanan syöttämisen Vlc-ohjelman asennusyrityksessä terminaalin kautta. Komennolla ‘apt-get install vlc’ yritin asentaa kyseistä ohjelmaa, mutta syötin tarkoituksella salasanan kolmeen kertaan. Todennuksen loki-ilmoituksen löysin auth.logista ja näkymä oli seuraavanlainen:

todennus

Lokissa mainitaan todennuksen epäonnistuminen käyttäjällä, koska salasana on syötetty kolmeen kertaan väärin. Lisäksi loki tarjoa tietoa silloisen navigoinnin sijainnista ja komennosta, mikä on syötetty.

Ajankäyttö

  1. Virhetilanteiden luomisen miettiminen (22 min).
  2. Onnistuneen tilanteen toteuttaminen (9 min).
  3. Epäonnistuneen tapahtuman toteuttaminen (11 min).
  4. Lokien analysointi yhteensä (14 min).

 

b) Unelmien apt-get

Valitsin ohjelmaksi Spotifyn. Käytän sitä päivittäin, niin kyseisen ohjelman asennus sopii erinomaiseksi testattavaksi. Komento toimi ainakin, koska olen asentanut Linux Mintin koneelleni. Jos Linuxin ajaa pelkästään USB-tikulta, en ole täysin varma toimiiko kyseinen komento ollenkaan.

Komento:

sudo apt-key adv --keyserver hkp://keyserver.ubuntu.com:80 --recv-keys BBEBDCB318AD50EC6865090613B00F1FD2C19886 0DF731E45CE24F27EEEB1450EFDC8610341D9410 && 
echo deb http://repository.spotify.com stable non-free | sudo tee /etc/apt/sources.list.d/spotify.list &&
sudo apt-get update &&
sudo apt-get install spotify-client

 

Ajankäyttö

  1. Komentojen hakeminen Sportifyn virallisilta sivuilta (8 min).
  2. Komennon muokkaaminen yhdeksi komentoriviksi &&-merkeillä (9 min).
  3. Komennon suoritus terminaalista (6 min).

 

c) Kolmen uuden ohjelman asennus komentokehoitteesta

Irssi (keskusteluohjelma)

Kyseessä on IRC-pikaviestintäpalvelun laajennus, jonka avulla pystyy keskustelmaan ihmisten kanssa. Testasin ohjelmaa katsomalla kanavalistaa ‘/NETWORK LIST’ komennolla ja liityin lopulta Freenode-kanavalle ‘/CONNECT Freenode’ komennolla. Ohjelma asentui helposti komennolla:

sudo apt-get install irssi

irssi

 

Multitail (mahdollistaa useampien lokien tarkastelun samaan aikaan)

Multitail mahdollistaa käytännössä monikkunaisen tail-toiminnon lokien katsomiseen samaan aikaan. Testasin ohjelmaa avaamalla kolme lokia samaan aikaan, ja tekemällä pieniä muutoksia käyttöliittymällä. Tiedostot saa Multitaililla auki komennolla ‘multitail [tiedosto 1] [tiedosto 2]’.

Ohjelma asentui helposti komennolla:

sudo apt-get install multitail

multitail

 

Vim (tekstieditori)

Vim on yksikertainen, mutta kattava tekstieditori. Testasin Vimiä muokkaamalla uutta tekstitiedostoa sekä tallentamalla sen.

Ohjelma asentui komennolla:

sudo apt-get install vim

vim.png

Ajankäyttö

  1. Valittujen ohjelmien päätöksenteko (26 min).
  2. Ohjelmien asennukset yhteensä (17 min).
  3. Ohjelmien testaukset (34 min).

 

Lähteet

Irssi. https://irssi.org/.

Multitail. https://www.vanheusden.com/multitail/.

Spotify 2017. Spotify for Linux.

Tero Karvinen 2017: Linux palvelimet -kurssi, http://terokarvinen.com.

Vim. https://vim.sourceforge.io/.

 

 

Lisenssi

Tätä dokumenttia saa kopioida ja muokata GNU General Public License (versio 2 tai uudempi) mukaisesti. http://www.gnu.org/licenses/gpl.html.

Advertisements

Linux palvelimet (viikkotehtävät, viikko 1)

 

Vaatimukset/vaiheet

1. Linux USB-asennustikun luominen.

2. Testaa Linuxilla (Xubuntu) tietokoneen rauta.

3a. Kolmen itse valitun Linux -ohjelman asennus ja testaus.

3b. Valittujen ohjelmien lisenssit. Mitä käyttävät, mitkä ovat niiden kautta tulevat oikeudet ja velvollisuudet.

4. Usein itse käytettävien ohjelmien listaaminen, niiden käyttötarkoitus ja Linuxilla toimivan vastaavan ohjelman etsiminen (jos löytyy).

 

Tehtävien lähtökohdat

1. Linux -versio: Xubuntu (v16.04) sekä USB-tikku: SanDisk Cruzer Blade 4GB USB 2.0. Ympäristönä toimii kotiympäristön Asus Notebook X555L-kannettava tietokone Windows 10 Home -versiolla.

2. Tietokoneen raudan listaus komennolla (‘sudo lshw -short -sanitize’)

3a. Valitut ohjelmat ladattavaksi

  • Atom (tekstinkäsittelyohjelma)
  • BleachBit (levytilan vapautukseen tarkoitettu työkalu)
  • Tomahawk (mediasoitin)

3b. Ohjelmien lisenssit ja niiden velvoitteet

  • Atom (MIT License)
  • BleachBit (GNU General Public License)
  • Tomahawk (GNU General Public License)

MIT License on erittäin joustava lisenssi, joka oikeuttaa jaetun ohjelman muokkaamisen, kaupallisen käytön sekä jakamisen. Huomioitavaa kuitenkin on, että takuuta ei ole ollenkaan, vaan jaettu ohjelma tarjotaan sellaisena kuin se on. Tätä lisenssiä käyttävän ohjelmiston tulee sisältää tekstitiedosto, mistä lisenssin käyttö tulee ilmi (Open Source Initiative.)

GNU General Public License oikeuttaa alkuperäisen koodin vastaanottajaa tekemään muutoksia, uudelleenjakaa, patentoida ja käyttää koodia kaupalliseen käyttöön.  Velvollisuutena vastaavasti lisenssin myötä tulevat uusien muutosten julkaiseminen, lähdekoodin pitäminen avoimena ja toimimaan samoilla ehdoilla, millä se on alunperin lisensoitu (Brett Smith.)

4. Usein käyttämäni ohjelmat Windowsilla ja vastaavat Linuxilla.

  • Microsoft OneNote –> Zim
  • CCleaner –> Stacer
  • Adobe Photoshop CS6 –> Gimp

 

Ajankäyttö ja eteneminen

Ensimmäisen tehtävän ajankäyttö:

  • Xubuntun ja UNetbootin asennuspakettien lataaminen koneelle (7 min).
  • Xubuntu USB-asennustikun luominen UNetbootilla (6 min).
  • Xubuntun ajaminen USB-tikulta Try without vaihtoehdolla (2 min).

Xubuntun sekä UNetbootin asennuspaketin lataamisessa ei ollut ongelmia. Lataus valmistui Windows -koneelle nopeasti ja vaivattomasti. UNetbootin käyttöliittymä on hyvin yksinkertainen. Käyttäjä pystyy valitsemaan UNetbootin lataamaan suoraan haluaman Linux -jakelun (esim. Xubuntu tai Mint) ja version tai valmistamaan USB-asennustikun suoraan levykuvasta. Xubuntun sivuilta ladattaessa asennuspaketti on ISO-muotoa. Kun asennuspaketti sekä haluttu asennuskohde (USB-tikku) ovat valittu, UNetbootin asentaa tikun valmiiksi vaivattomasti. Tämän jälkeen tikku on valmis käytettäväksi.

unetbootin

Tikun saa ajattua Asuksen X555L -kannettavasta  painamalla F2 heti koneen käynnistyksen yhteydessä, jolloin ruudulle aukeaa BIOS. BIOS:n välilehdeltä tulee valita Save & Exit, mistä pitäisi näkyä Boot Override -kohdasta juuri asentama USB-tikku. Tämän valinnan jälkeen on mahdollista valita Xubuntun asennus tai kokeilu ilman asennusta. Itse valitsin tässä tapauksessa kokeilun ilman asennusta.

try

Tähän mennessä suhteellisen sujuvasti tapahtuneiden vaiheiden jälkeen ongelmaksi ilmeni näppäimistökieli. Testaamassani kannettavassa on suomenkielinen näppäimistö, mutta Xubuntu tarjoaa vakiona amerikkalaista. Tämän pystyy toki vaihtamaan, mutta pienellä silmäyksellä en huomannut oikeaa kohtaa sille Xubuntun asetuksista. Toisin sanoen ongelma syntyi, koska erikoismerkit ovat täysin erissä kohdissa.

Toisen tehtävän ajankäyttö:

  • Sudo-komennon kirjoitus ja kuvankaappauksen kopioiminen konsolista (3 min).

Toinen vaihe on helppo toteuttaa. Komennolla ‘sudo lshw -short -sanitize’ saa helposti ja vaivattomasti koneen raudan tiedot esille ja Screenshot-ohjelmalla kuvankaappaus on helppo tuoda WordPressiin.

Screenshot_2017-08-25_18-13-10

Kolmannen tehtävän ajankäyttö:

  • Itselle tuntemattomien ohjelmien miettiminen ja etsiminen (12 min)
  • Atomin repositorien lisääminen, päivittäminen, asentaminen ja testaus  (16 min)
  • BleachBitin asentaminen ja testaus (10 min)
  • Tomahawk asentaminen ja testaus (7 min)

Mielenkiintoiset ja itselle tuntemattomat Linux -ohjelmistot löytyivät helposti Google -hakukoneen kautta. Hakusanoina käytin itseäni kiinnostavia aiheita, kuten “code editor Linux”, “system cleanup Linux” ja  “music listening Linux”.

Aloittelijan tasolla nyt ollessani, ajattelin ‘sudo atp-get install [package]’ toimivan yksinkertaisuudessa kaikkien ohjelmien kohdalla tällä tavalla konsolia käytettäessä. Atom vaatii esimerkiksi kuitenkin ensimmäisenä repositorion luomisen ‘sudo add-apt-repository ppa:webupd8team/atom’ -komennolla. Tämän jälkeen repositiorio tuli päivittää vielä ‘sudo apt-get update’ -komennolla. Vasta kolmantena vaiheena tuli installaatio.  Testaukseen käytin yksinkertaisen for-loopin kirjoittamista Java -kieltä käyttäen (pelkästään luominen, ei ajoa).

Komennolla ‘sudo atp-get install bleachbit’ BleachBit latautui ja asentui koneelle alle 10 sekunnin aikana. Ohjelma avautui onnistuneesti ja testaukseen kuului Firefoxin, LibreOfficen ja Deep scan -tiedostojen puhdistaminen kokonaisuudessaan Xubuntusta.

Tomahawk vastaavasti pystyin lataamaan ja asentamaan komennolla ‘sudo atp-get install tomahawk’. Ongelmia ei ilmennyt ja testaus tapahtui käyttöliittymää tutkaillessa.

Lisenssien tietojen etsimiseen käytin GNU:n virallisia sivuja ja Open Source Initiative-sivustosta  löytyy MIT:stä tarvittavat tiedot.

Neljännen tehtävän ajankäyttö sekä eteneminen:

  • Kolmen useasti käytettävän Windowsilla toimivan ohjelmiston listaaminen (6 min)
  • Vastaavien ohjelmien ominaisuuksien vertailu (13 min)

Päättely- sekä etsintätehtävä. Ei vaadi kummempaa kuin loogista miettimistä sekä etsimistä internetin ihmeellisestä maailmasta.

Lähteet

Brett Smith. A Quick Guide to GPLv3. https://www.gnu.org/licenses/quick-guide-gplv3.html.

Open Source Initiative. The Mit License. https://opensource.org/licenses/MIT.

Tero Karvinen 2017: Linux palvelimet -kurssi, http://terokarvinen.com.

 

Lisenssi

Tätä dokumenttia saa kopioida ja muokata GNU General Public License (versio 2 tai uudempi) mukaisesti. http://www.gnu.org/licenses/gpl.html.